Lait ja asetukset

Yhdistyslaki
Yhdistysrekisteriasetus
Yleishyödyllisten yhteisöjen verotuskäytäntö

Olennaisimmat muutokset yhdistyslain uudistuksessa 1.9.2010

Yhdistyslaki muuttuu vastaamaan paremmin erimuotoisten yhdistysten tarpeita sekä nykyaikaisen kansalais- ja järjestötoiminnan vaatimuksia. Muuttuneessa yhdistyslaissa lisätään jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sallimalla etäosallistuminen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Lisäksi hallituksen huolenpitovelvollisuutta täsmennetään.

Etäosallistuminen vaatii sääntömuutoksen
Etäosallistuminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukseen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan kuitenkin vain kokouksen aikana
 

Etäosallistuminen:
Etäosallistuminen vaatii sääntömuutoksenEtäosallistuminen yhdistyksen tai valtuutettujen kokoukseen on mahdollista postitse tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan kuitenkin vain kokouksen aikana

17 § Etäosallistuminen
Pykälän 2 momenttiin on lisätty uusia säännöksiä jäsenten etäosallistumisesta yhdistyksen kokoukseen. Etäosallistuminen voi tapahtua ennen kokousta (ennakko-osallistuminen) tai kokouksen aikana (reaaliaikainen osallistuminen) tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Jos yhdistyksen pääasiallinen tarkoitus on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen (esimerkiksi puolueissa), etäosallistuminen voidaan sallia vain kokouksen aikana.

Etäosallistumisella ei voida korvata perinteisen fyysisen kokouksen järjestämistä, vaan kyseessä on osallistumismuoto, jonka yhdistys voi halutessaan tarjota tavallisen kokousosallistumisen lisäksi. Yhdistys ei voi luopua perinteisestä ”fyysisestä” yhdistyksen kokouksesta eikä rajoittaa jäsenten mahdollisuutta osallistua sellaiseen kokoukseen. Hallituksen kokoukset voidaan jatkossakin pitää vaikka kokonaan sähköisesti mikäli kaikki hallituksen jäsenet siihen suostuvat.

Edellytyksenä etäosallistumisen käyttöönotolle on, että asiasta määrätään yhdistyksen säännöissä. Yhdistyksillä on laaja vapaus päättää milloin ja millaisia etäosallistumisen keinoja käytetään. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä, että kokouksiin voi osallistua tietyn teknisen apuvälineen avulla tai että etäosallistuminen on mahdollista vain tietyissä kokouksissa, kuten yhdistyksen syyskokouksissa. Mahdollista on myös esimerkiksi määrätä, että harkintavalta etäosallistumisen tarjoamisessa on kokonaan tai osittain yhdistyksen hallituksella.

Jäsenen oikeus etäosallistua kokouksen voi sääntöjen mukaan olla myös yleinen ja aina jäsenten käytettävissä. Etäosallistumista koskevat lakia ja sääntöjä täydentävät tarvittavat määräykset on yhdistyslain 30 §:n mukaisesti otettava yhdistyksen äänestys- ja vaalijärjestykseen. Koska teknistä kehitystä ei voi luotettavasti arvioida, on suositeltavaa että säännöissä vain yleisesti määrätään tietyn osallistumismuodon sallittavuudesta ja päätetään tarkemmista määräyksistä äänestys- ja vaalijärjestyksessä. Siltä osin, kuin yhdistyksen säännöt tai sen äänestys- ja vaalijärjestyskään eivät sisällä asiaa koskevia määräyksiä, päättää etäosallistumisen järjestämiseen liittyvistä käytännön seikoista yleensä hallitus, ellei yhdistyksen kokous tai valtuutetut ota asiaa päätettäväkseen.

Säännöistä päättäessään yhdistysten kannattaa huomioida että ennakko-osallistuminen voi aiheuttaa ongelmia päätöksentekotilanteissa. Kokoukseen osallistuvilla jäsenillä on aloiteoikeus, joka tarkoittaa sitä että päätöksentekotilanteet voivat muuttua huomattavastikin kokouksen aikana. Yhdistyksen säännöissä voidaan luonnollisesti määrätä, että vain reaaliaikainen etäosallistuminen tulee kysymykseen.

Etäosallistumisen käyttämisen edellytyksenä on, että perinteisellä tavalla järjestetyssä kokouksessa noudatettuihin menettelyihin verrattavalla tavalla voidaan selvittää etäosallistuvien jäsenten henkilöllisyys ja ääntenlaskennan oikeellisuus. Edellytyksenä ei siten ole se, että nämä asiat voidaan täydellisellä varmuudella selvittää. Edellytyksenä menettelyn käyttämiselle ei myöskään ole se, että näin yhdistyksen kokoukseen osallistuvat jäsenet voivat käyttää esimerkiksi kysely- tai puheoikeuttaan. Olennaista on, että jäsen voi kyseistä osallistumiskeinoa käyttäen luotettavalla tavalla osallistua järjestettyyn äänestykseen. Laissa tarkoitettu tekninen apuväline voi olla esimerkiksi reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys. Etäosallistumisen keinona voi kuitenkin olla myös esimerkiksi muuta kuin reaaliaikaista kuvaa ja ääntä välittävä tietoverkkoyhteys taikka posti, mikäli edellä mainitut edellytykset täyttyvät.

Kutsussa yhdistyksen kokoukseen on yhdistyslain 24 §:n mukaisesti mainittava, jos etäosallistuminen kokoukseen on mahdollista. Kutsussa voi olla mahdollisuudesta vain yleinen maininta, kunhan tarkemmat tiedot osallistumisesta ovat esimerkiksi saatavissa kutsussa osoitetulla tavalla. Jos kokoukseen tällä tavoin osallistuvan puhevallan käyttäminen on tavalla tai toisella rajoitettua, myös siitä on mainittava kutsussa.

Säännökset etäosallistumisesta koskevat yhdistyslain 21 §:n huomioon ottaen soveltuvin osin myös valtuutettujen kokousta.
 

Pienemmissä yhdistyksissä toiminnantarkastus korvaa maallikkotilintarkastuksen:

Yhdistyksen ei tarvitse tehdä sääntömuutosta, vaikka toiminnantarkastus korvaa maallikkotilintarkastuksen. Toiminnantarkastus vastaa sisällöltään hyvää maallikkotilintarkastustapaa

Tilintarkastus ja toiminnantarkastus
38 § TilintarkastusPykälästä on poistettu säännös velvollisuudesta valita vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja, koska näistä vaatimuksista säädetään tilintarkastuslaissa.

38 a § ToiminnantarkastusPykälän 1 momentin mukaan yhdistyksellä on oltava toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa. Tilintarkastajalla tarkoitetaan voimassa olevan tilintarkastuslain mukaista auktorisoitua tilintarkastajaa.

Toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat lähtökohtaisesti samat kuin tilintarkastajaa koskevat tilintarkastuslain yleiset kelpoisuusvaatimukset. Toiminnantarkastajana ei voi olla oikeushenkilö taikka alaikäinen, konkurssissa oleva eikä muu toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu henkilö. Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin yhdistyksen toimintaan nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Toiminnantarkastajan tulee olla vapaa lausumaan käsityksensä ulkopuolisista tekijöistä riippumatta. Tämän vuoksi toiminnantarkastajana ei voi olla henkilö, joka on osallistunut tarkastuksen kohteena olevan asian käsittelyyn esimerkiksi hallituksen jäsenenä tai toimihenkilönä taikka jotka ovat läheisessä suhteessa tällaiseen henkilöön. Yhdistyksen jäsen voidaan yleensä valita toiminnantarkastajaksi.

Toiminnantarkastajan riippumattomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös se, mitä sivullinen pitäisi objektiivisena ja puolueettomana toimintana. Riippumattomuutta arvioidaan suhteessa toiminnantarkastajan tehtävään. Vain tehtävän kannalta olennaisesta riippumattomuuden vaarantavasta seikasta seuraa, että henkilö ei saa suorittaa toiminnantarkastusta. Riippumattomuus vaarantuu vastaavan kaltaisissa tilanteissa kuin joissa tilintarkastajan on kieltäydyttävä tai luovuttava toimeksiannosta tai ryhdyttävä riippumattomuuden turvaaviin toimiin. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että riippumattomuutta uhkaavia tekijöitä kokonaisuutena arvioiden voidaan pitää merkityksettöminä, ei toiminnantarkastajaksi valittavan tarvitse kieltäytyä tehtävästä tai luopua siitä.

Riippumattomuus saattaa vaarantua esimerkiksi seuraavilla perusteilla:
•toiminnantarkastajalla on muu kuin yhdistyksen päivittäiseen toimintaan liittyvä taloudelliseen toimintaan liittyvä suhde yhdistykseen;
•tarkastettavana on toiminnantarkastajan oma toiminta;
•toiminnantarkastaja toimii oikeudenkäynnissä yhdistyksen puolesta tai sitä vastaan;
•toiminnantarkastajalla on läheinen suhde henkilöön, joka kuuluu yhdistyksen johtoon tai joka on osallistunut toimeksiannon kohteena olevaan asiaan yhdistyksen palveluksessa;
•samassa kirjanpitotoimistossa työskentelevä on tehnyt kirjanpidon ja/tai tilinpäätöksen.
Yleisesti voidaan olettaa toiminnantarkastajan havaitsevan riippumattomuuden vaarantavat tilanteet oma-aloitteisesti ennen ja jälkeen tehtävän vastaanottamista. Pykälän 3 momentin mukaan aluehallintovirasto määrää ilmoituksesta toiminnantarkastajan, jos tarkastajaa ei ole valittu tämän lain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti.

Käytännössä toiminnantarkastus eroaa varsinkin kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastuksen osalta olennaisesti tilintarkastuksesta muun muassa sen vuoksi, että toiminnantarkastajalta ei edellytetä laskentatoimen ja tilintarkastuksen opintoja, kokemusta ja tilintarkastustutkintoa eikä toiminnantarkastukseen sovelleta tilintarkastusta koskevia yksityiskohtaisia kansainvälisiä standardeja. Käytännössä yhdistyksen toiminnantarkastajan tehtävänä on ensisijassa arvioida yhdistyksen hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen yleistä asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä jäsenten yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Toiminnantarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa, ja se koskee lähtökohtaisesti kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta seuraavia seikkoja:
•kirjanpidosta ilmenevät tulot, menot ja rahoituserät kuuluvat yhdistykselle ja voidaan olettaa, että ne on merkitty kattavasti kirjanpitoon,
•tuotot, kulut, varat, oma pääoma, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet ilmenevät olennaisilta osin tilinpäätöksestä ja
•jaksotuksen ja kohdentamisen osalta olennaisimmat tuotto- ja kuluerät on jaksotettu ja kohdennettu olennaisilta osin oikein tilinpäätöksessä.
Yhdistyksen toimintakertomuksen osalta tarkastuksen tavoitteena on selvittää, onko toimintakertomuksessa annettu ainakin kirjanpitolain edellyttämät tiedot ja että tiedot vastaavat olennaisilta osin tarkastushavaintoja.

Hallinnon tarkastus suoritetaan yhdistyksen toimintaan nähden riittävässä laajuudessa. Tarkoituksena on selvittää, onko hallinto yleisesti ottaen asianmukaisesti järjestetty. Tarkastus koskee lähtökohtaisesti seuraavia seikkoja:
•onko yhdistyksen hallinto, kuten toiminnan ohjaus ja seuranta, maksuvalmiuden seuranta, maksujen perintä, laskujen hyväksyminen ja maksatus, kirjanpito, varainhoito ja varojen panttaus, vakuutusten ja lakisääteisten tai sopimusperusteisten velvoitteiden hoito, yhdistyksen informaatiojärjestelmät sekä jäsenluettelon pitäminen, järjestetty hyväksyttävällä tavalla,
•ovatko yhdistyksen johdon palkkiot ja muut etuudet yhdistyksen kokouksen hyväksymien periaatteiden mukaisia sekä sopimukset ja yhdistyksen muut toimet lähipiirin kanssa tavanomaisin ehdoin tehtyjä sekä
•kohdellaanko jäseniä yhdenvertaisesti yhdistyksen toiminnassa.

Jos yhdistyksessä on toteutettu poikkeuksellisia toimia, edellyttää se yleensä normaalia yksityiskohtaisempaa tarkastusta. Tulevaisuudessa hyvä toiminnantarkastustapa voi ilmetä esimerkiksi järjestöjen antamista suosituksista, yhdistyksen kokouksen päätöksistä ja oikeuskäytännöstä. Käytännössä myös hyvä tilintarkastustapa voi soveltuvin osin vaikuttaa toiminnantarkastustavan kehitykseen esimerkiksi siltä osin kuin tilintarkastustapa selventää yleisempiä ulkoisen tarkastuksen periaatteita tai tilintarkastustapa otetaan huomioon myös toiminnantarkastusta koskevissa suosituksissa. Tarkoitus on, että toiminnantarkastus on lähtökohtaisesti vuositarkastusta, jollei yhdistyksen kokous päätä tai ei muuten ole erityistä syytä tilikauden aikaisiin tarkastustoimenpiteisiin.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Tarkastuskertomuksessa on mainittava, mitä tilinpäätöstä se koskee. Jos yhdistyksessä on useita toiminnantarkastajia, he voivat antaa yhteisen kertomuksen. Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskevan lausunnon antaminen on yhdistyksen jäsenten kannalta tarpeen, koska he eivät yleensä voi muilla keinoilla varmistua siitä, että tilinpäätös perustuu kirjanpitoon. Lisäksi tarkastuskertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai sääntöjä. Yhdistys voi lisäksi säännöissään tai päätöksellään määrätä tarkastuslausunnon sisällöstä tarkemmin. Toiminnantarkastaja voi antaa kertomuksessaan myös sellaisia muita tehtäväänsä liittyviä tarpeellisia tietoja, joista ei ole haittaa yhdistykselle. Toiminnantarkastajan harkintaa rajoittaa salassapitovelvollisuus (5 momentti).

Hallituksella on velvollisuus avustaa toiminnantarkastajaa ja että toiminnantarkastajalla on oikeus olla läsnä kokouksissa, joissa käsitellään hänen tehtäviinsä liittyviä asioita. Toiminnantarkastajalla on velvollisuus pitää salassa saamansa tiedot. Momentissa viitataan, mitä tilintarkastuslain 18, 19 ja 26 §:ssä tilintarkastajan osalta säädetään. Tilintarkastuslain 19 §:n 2 momentin nojalla tilintarkastajalla on paitsi oikeus myös velvollisuus olla kokouksessa läsnä, jos käsiteltävät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen. Koska toiminnantarkastus ei ole ammattimaista ja toiminnantarkastajan kelpoisuusvaatimukset ovat tilintarkastajaa selkeästi matalammat, on toiminnantarkastajalla vain poikkeuksellisissa tilanteissa velvollisuus osallistua kokouksiin.
39 §Toiminnantarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle. Sama koskee yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai muulle aiheutettua vahinkoa. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 §:ssä

Voimaantulo- ja siirtymäsäännöksetYhdistyslain muutos tulee voimaan 1.9.2010.

Siirtymäsäännöksen mukaan ehdotettuja tilintarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tilintarkastukseen, joka alkaa lain tultua voimaan